Arvovaltainen brittilehti nosti länsimaiden romahtaneille Pisa-tuloksille uuden syyn – Suomen

The Economist arvelee, että yksi syy nuorten huonoihin Pisa-tuloksiin voi olla takavuosien harhaanjohtanut intoilu Suomen kouluista.

Penaali, kynä ja oppikirja pulpetilla.
Pisa-tulokset ovat heikkoja myös monissa muissa maissa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Ovatko teini-ikäiset entistä tyhmempiä?

Näin kysyy arvovaltainen brittiläinen The Economist kirjoituksessaan tuoreista Pisa-tuloksista.

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, jossa Pisa-tuloksista on noussut iso kohu.

Rikkaiden maiden OECD-maiden tuore vertailu osoittaa, että 15-vuotiaiden osaaminen on romahtanut 2000-luvulla useimmissa kehittyneissä maissa.

The Economist pohtii syitä siihen, miksi näin on käynyt.

Lehti kiinnittää huomioita samoihin syihin kuin monet muutkin tahot.

Vuosikymmenen alun koronapandemia aiheutti koululaisten oppimiseen vakavia käytännön haittoja, jotka näkyvät nyt uusissa tuloksissa.

Toisena syynä lehti nostaa moneen kertaan mainitun älypuhelimien tuijottamisen vaikutuksen lasten keskittymiseen ja lukemiseen.

Väärä käsitys Suomen menestyksestä johti vääriin johtopäätöksiin?

The Economist löytää myös mahdollisen uuden syyllisen: itse Pisa-testit – ja Suomen.

Lehti muistuttaa, että kun ensimmäiset Pisa-testit tehtiin vuonna 2000, Suomen huikean hyvä sijoitus herätti maailmanlaajuista huomiota.

Koulutuspoliittiset päättäjät eri puolilta maailmaa rynnivät Helsinkiin selvittämään, mitä Suomessa oli tehty oikein.

Monet hämmästyivät, kun Suomessa kerrottiin, että kokeita oli vähän ja varsinkin pienten lasten koulutus oli ”leikkipohjaista”, The Economist kirjoittaa.

Suomessa korostettiin, että opettajien piti pitää vähemmän luentoja taulun edessä ja käyttää enemmän aikaa siihen, että he auttavat oppilaita oppimaan itse asioita.

The Economistin mukaan tämä oli se viesti, joka Suomesta vietiin kiireellä moneen maahan.

Lehti huomauttaa kuitenkin, että harvan maan Pisa-tulokset ovat romahtaneet yhtä rajusti kuin juuri Suomen.

Lehden mukaan Suomen kritisoijat ovat sitä mieltä, että Suomen 2000-luvun alun hyvät tulokset olivat pikemmin seurausta 1990-luvulle jatkuneesta perinteisemmästä koulujärjestelmästä - eivätkä ”edistyksellisestä” opetuksesta, josta Suomi tuli kuuluisaksi.

Jos näin on, tämä virhe saattoi viedä jopa kymmeniä koulujärjestelmiä hakoteille, lehti kirjoittaa.

Lehti huomauttaa, että Englannissa koulujärjestelmää kehitettiin 2000-luvulla toiseen suuntaan.

Siellä kouluissa on painotettu faktaosaamista eikä ”epämääräisemmin” taitoja. Englannissa myös muun muassa kokeet ovat lehden mukaan tiukkoja.

The Economist huomauttaa, että esimerkiksi verrattuna Skotlannin koulujärjestelmään, juuri Englannin tiukempi ja perinteisempi järjestelmä näyttää tuottavan selvästi parempia tuloksia.

Tätä eroa ei voi selittää pandemialla tai diginäyttöjen tuijottamisella, lehti kirjoittaa.

Näin Pisa-tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen kommentoi uuden tutkimuksen tuloksia: