Keskiviikkona Google tiputti jättiuutisen.
Yhtiö investoi seuraavan kahden vuoden aikana 13 miljardia Suomen tekoälyinfrastruktuuriin, teknologian kehittämiseen ja yhtiön Suomen-toimintaan.
Investoinnista tuli kertaheitolla Suomen historian suurin, ja samalla Suomesta tuli yhtiön suurin investointi koko Euroopassa.
Videolla pääministeri Petteri Orpo hehkuttaa Googlen investointipäätöksen työllisyysvaikutuksia:
Uutinen nosti myös pinnalle yllättävän vertauksen.
Suomea sanotaan nyt datakeskusammattilaisten keskuudessa Euroopan Texasiksi, lohkaisi asianajotoimisto Hannes Snellmanin osakas ja asianajaja Matti Lajunen CNBC:n haastattelussa keskiviikkona.
Anekdootti viittaa siihen, että iso osa Yhdysvaltojen datakeskushankkeista kohdistuu Texasiin, koska siellä on tilaa ja energiaa. Aivan kuten Suomessa.
Oikeasti Suomella ja Texasilla alueina on hädin tuskin mitään yhteistä, sanoo Lajunen.
Suomi ja Texas eri sarjoissa
Yhtäläisyydet Texasin ja Suomen välillä ovat sitä, että kumpikin näkee datakeskukset osana kokonaisvaltaista energiajärjestelmää, sanoo Suomen Houstonin-pääkonsulaatin päällikkö Stefan Lindström.
Skaala on vain aivan toisenlainen.
Texasissa puhutaan parista sadasta gigawatista, Suomessa muutamista, muistuttaa Lindström.
Yhdysvalloissa on jo yli 4 000 datakeskusta ja noin 1 500 uutta on rakenteilla. Texasissa datakeskuksia on yli 500.
Suomi on silti houkutteleva maa, koska täällä on paljon vapaata maata ja erityisen hyvä maine. Lupamenettelyitä pidetään luotettavina ja ennakoitavina.
Ylipäänsä Pohjois-Eurooppa houkuttelee datakeskuksia viileän sään takia. Ei tarvitse käyttää vettä ja sähköä jäähdytykseen.
– Monet toimijat pitävät Fingridiä yhtenä maailman parhaimmista sähköverkkoyhtiöistä. Kantaverkon luotettavuus ja prosessien ennakoitavuus houkuttelevat, sanoo Matti Lajunen.
Texasissa ”villin lännen meininkiä”
Yhdysvalloista on hyvä ymmärtää se, että maassa ei ole koko valtion yhtä yhteistä sähköverkkoa. Se on jaettu pienempiin osiin.
Myös liittovaltion toiseksi suurin osavaltio, Texas, on rakentanut itselleen muista riippumattoman sähköverkon, joka kattaa noin 90 prosenttia alueen sähkötarpeista.
Tällä Texas välttelee liittovaltion energiasääntelykomission kouraa.
– Yritykset rakentavat Texasiin datakeskuksia paljolti siksi, että siellä on ollut villin lännen meininkiä sääntelyn suhteen, sanoo Aalto-yliopiston professori Vili Lehdonvirta.
Asian kääntöpuoli on, että sähköverkko ei ole pysynyt menossa mukana. Esimerkiksi muutama vuosi sitten talvipakkasilla kuluttajilta loppuivat sähköt.
Öljypohatoistaan tunnetussa osavaltiossa fossiilisia energiamuotoja ei koeta samalla tavalla ongelmaksi kuin Suomessa. Datakeskusten kylkeen rakennetaan varavoimaa paljolti kaasuturbiinien varaan, Lehdonvirta jatkaa.
Lisäksi Texas on houkutellut datakeskuksia veroeduilla. Osavaltio menettää The Texas Tribunen mukaan vuosittain yli miljardi dollaria veroissa datakeskusten verohelpotusten vuoksi.
Viime vuonna Texasiin alkoi tulvia datakeskushankkeita. Sähköverkko ERCOT:in liittymäasiakkaiksi kiinnostuksensa ilmaisi 519 suurta asiakasta, kertoo The Texas Tribune. Edellisvuonna luku oli 24.
90 prosenttia pyynnöistä liittyi lehden mukaan datakeskushankkeisiin.
Muun muasssa Google on kertonut investoivansa Texasiin ensi vuonna 40 miljardia samankaltaisiin hankkeisiin, mitä se suunnittelee nyt Suomeen.
Kritiikkiä molemmin puolin valtamerta
Atlantin toisella puolella uutiset datakeskuksista eivät saa aikaan pelkästään fanfaareja. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan yli kaksi kolmasosaa amerikkalaisista vastustaa niiden rakentamista kotiseudulleen.
Texasilaisia huolettavat sähkön hinnan nousu, meluhaitat, veden riittävyys, ja sähköverkon kestävyys. On jo viitteitä, että aiheesta on tulossa osavaltion marraskuun kongressivaaleissa iso kiistankapula.
Poliittinen tyytymättömyys on johtamassa tekoihin, ja suurlähettiläs Lindströmin mukaan osavaltiossa ollaan lisäämässä sääntelyä datakeskusten ympärillä.
Lajusen mielestä datakeskuksista käydään Suomessakin helposti kärjistynyttä keskustelua, jossa monimutkaisista hankkeista nostetaan esiin yksittäisiä datapisteitä.
Asiaa tulisi katsoa laajemmin, Lajunen ajattelee. Suomessa on esimerkiksi paraikaa valtava määrä jäissä olevia uusiutuvan energian hankkeita, jotka odottavat sopivaa hetkeä edetä.
– On sääli, että yhteiskunnassa tällaisten kautta syntyvää positiivista ketjureaktiota ei tuoda enemmän esiin.
Suurlähettiläs Lindström näkee keskustelussa myös uhkakuvia. Datakeskuskeskustelu maailmalla on suuren hybridivaikuttamisen kohteena.
– Sosiaalisessa mediassa rakennetaan äärimmäisen paljon ihmisten pelkojen päälle. Kannattaa aina miettiä, kuka hyötyy, jos datakeskuksia ei rakenneta Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan.
Suomi sai ”lisäturvatakuut” Venäjää vastaan
Perimmiltään kaikessa on kyse geopolitiikasta, sanoo suurlähettiläs Lindström.
Tekoälyinfra rakentuu energian, puolijohteiden, kuidun ja datakeskusten varaan. Se joka hallitsee näitä resursseja saa taloudellista, puolustuksellista ja poliittista valtaa.
– Nämä datakeskukset liittyvät ihan suoraan Euroopan digitaaliseen suverniteettiin ja strategiseen autonomiaan ja sen takia on entistä tärkeämpi asia, että nämä tulevat Suomeen eikä minnekään muualle.
Samaa sanoo Lehtovirta. Googlea Suomeen veti vahvan sähköverkon ja aiemman investointinsa tuoman kokemuksen lisäksi Suomen Nato-jäsenyys ja vahva puolustuskyky.
– Olen kuullut eri lähteistä, että Suomen Nato-jäsenyydellä on ollut mahdollistava rooli Googlen sijoituksille.
Googlen jätti-investointi on kuin kirsikka kakun päälle, ja eräänlainen ”lisäturvatakuu” Venäjää vastaan.
Ilmiö on havaittu ihan tutkimuskirjallisuudessa, Lehdonvirta sanoo painottaa.
– Valtioilla on suurempi intressi sellaisten toisten valtioiden turvallisuustilanteen ylläpitämiseen, jossa sen valtion yrityksillä on merkittäviä investointeja.
Google-investointi sitoo Pohjolaa Yhdysvaltoihin
Samalla Suomen ja Googlen välinen keskinäisriippuvuus vahvistuu.
Vaikka se sitoo Pohjolan yhä enemmän Yhdysvaltoihin, pitää Lehdonvirta sitä tässä tapauksessa ihan myönteisenä.
Lehdonvirta ajattelee näin: suomalaiset ovat jo joka tapauksessa melko riippuvaisia Googlen palveluista, kuten esimerkiksi hakupalveluista ja sähköpostista. Nyt vastavuoroisesti myös Googlella on enemmän pelissä, konkreettisesti usean datakeskuksen muodossa.
Kyseessä on niin hyvässä kuin pahassa yksi maailmanhistorian vaikutusvaltaisimmista organisaatioista, Lehdonvirta painottaa.
– Googlen lobbareita pyörii varmasti entistä enemmän kaduilla. He ovat hyviä pitämään omista eduistaan huolen. Koen kuitenkin myönteisenä, että suomalaisilla päättäjillä on entistä parempi pääsy Googlen puheille.
