Siirry sisältöön

Urheiluvuosi 1976

Wikipediasta
Urheiluvuodet
1966 • 1967 • 1968 • 1969 • 1970 • 1971 • 1972 •   
1973 • 1974 • 1975 – 1976 – 1977 • 1978 • 1979 •
   1980 • 1981 • 1982 • 1983 • 1984 • 1985 • 1986
Vuodet
1973 • 1974 • 1975 – 1976 – 1977 • 1978 • 1979

Urheiluvuosi 1976 käsittelee vuoden 1976 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.

Yleiskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Talviolympialaiset 4.–15.2. Innsbruckissa, Itävallassa. Menestynein maa oli 13 kultamitalia ja kaikkiaan 27 mitalia saanut Neuvostoliitto. Kisoihin osallistui 37 maata ja 1 261 urheilijaa.[1]
  • Kesäolympialaiset 27.7.–1.8. Montrealissa, Kanadassa. Mitalitilaston kärkimaat olivat Neuvostoliitto (49 kultaa), Itä-Saksa (40 kultaa) ja Yhdysvallat (34 kultaa). Kisoihin osallistui 92 maata ja 6 189 urheilijaa.[2]
  • Innsbruckin olympialaisissa miehet kilpailivat viidellä ja naiset neljällä pikaluistelumatkalla. Neuvostoliitto voitti neljä kultaa. Neuvostoliiton Tatjana Averina voitti kultaa 1 000 ja 3 000 metrillä sekä sai pronssia 500 ja 1 500 metrillä.[11]

Pohjoismaiset hiihtolajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitoluistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Arponen, s. 453–454
  2. ↑ Arponen, s. 251, 254
  3. ↑ Arponen, s. 456
  4. ↑ Arponen, s. 456–457
  5. 1 2 3 Pihlaja, s. 151
  6. ↑ Pihlaja, s. 152
  7. ↑ Arponen, s. 458
  8. ↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2017–2018, s. 234. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
  9. ↑ Arponen, s. 268
  10. ↑ Pihlaja, s. 322
  11. 1 2 Arponen, s. 457
  12. ↑ Arponen, s. 455–456
  13. 1 2 Pihlaja, s. 605
  14. ↑ Pihlaja, s. 739–740
  15. ↑ Pihlaja, s. 739
  16. ↑ Pihlaja, s. 736–737
  17. ↑ Pihlaja, s. 737–738
  18. ↑ Pihlaja, s. 740
  19. ↑ Arponen, s. 253, 262–263
  20. ↑ Arponen, s. 254–257

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.