Siirry sisältöön

Olavi V

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 25. heinäkuuta 2026.
Olavi V
Kansankuningas
Norjan kuningas
Valtakausi 21. syyskuuta 1957 –
17. tammikuuta 1991
Kruunajaiset 22. kesäkuuta 1958 Nidarosin tuomiokirkko
Edeltäjä Haakon VII
Seuraaja Harald V
Syntynyt 2. heinäkuuta 1903
Appleton House, lähellä Sandringhamia, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut 17. tammikuuta 1991 (87 vuotta)
Kongsseterenin kuninkaallinen huvila, Holmenkollen, Oslo, Norja
Hautapaikka Akershusin linnan kuninkaallinen mausoleumi
Puoliso Märtha (vih. 1929; k. 1954)
Lapset Ragnhild
Astrid
Harald V
Suku Glücksburg
Isä Haakon VII
Äiti Maud
Uskonto anglikaaninen, luterilainen 1918 ->
Nimikirjoitus
Mitalit
Maa:  Norja
miesten purjehdus
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaAmsterdam 19286 m

Olavi V, synt. Alexander Edward Christian Frederik; (2. heinäkuuta 1903 Appleton House, Sandringham, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. tammikuuta 1991 Kongssseterenin kuninkaallinen huvila, Holmenkollen, Norja) oli Tanskan prinssi vuosina 1903–1905, Norjan kruununprinssi vuosina 1905–1957 ja Norjan kuningas vuosina 1957–1991.[1]

Suku ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevan kuninkaan vanhemmat olivat Tanskan prinssi Carl ja Ison-Britannian prinsessa Maudin. Hänet kastettiin nimellä Alexander Edward Christian Frederik. Hänen isänsä otettua vastaan Norjan kruunun vuonna 1905 kaksivuotias prinssi Alexander sai norjalaisen nimen Olav viimeisen itsenäisen Norjan kuninkaan Olav Haakonssonin mukaan. Olavin isoisä oli Tanskan kuningas Frederik VIII ja äidinisä Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Edward VII. Olavin serkkuja olivat Ison-Britannian kuningas Yrjö VI sekä Tanskan kuningas Kristian X.[2]

Olav oli sitten keskiajan ensimmäinen Norjan kruununperillinen, joka kasvatettiin Norjassa. Hän kävi koulua osin yksityisopetuksessa Oslon kuninkaanlinnassa, osin julkisessa koulussa. Hän suoritti lukion oslolaisessa Hallingin koulussa, josta valmistui vuonna 1921.[2] Olav sai koulutuksensa Norjan sotakorkeakoulussa ja Oxfordin yliopistossa Englannissa. Kruununprinssinä hän oli arvostettu urheilija, joka menestyi erityisesti mäkihypyssä ja purjehduksessa.[1]

Kruununprinssi edusti maataan Amsterdamin olympialaisissa vuonna 1928 ja voitti kultamitalin purjehduksessa.[3]

Toisen maailmansodan aikana kruununprinssi Olav vastusti isänsä rinnalla natsi-Saksan Norjan-miehitystä vuonna 1940. Kun Norjan hallitus päätti lähteä maanpakoon, Olav tarjoutui jäämään maahan tukeakseen maansa kansalaisia. Kruununprinssinä hän sai laajan sotilaskoulutuksen, ja hänestä tuli liittoutuneiden kunnioittama taitava sotilasjohtaja. Vuonna 1944 kruununprinssi Olav nimitettiin Norjan puolustusvoimain päälliköksi, ja hänen johdollaan Saksan Norjassa olleet miehitysjoukot riisuttiin aseista. Hän palasi Norjaan pari viikkoa ennen isäänsä vuonna 1945 ja toimi jonkin aikaa sijaishallitsijana.[3][1]

Vuonna 1955 Olav toimi jälleen isänsä sijaishallitsijana 83-vuotiaan Haakon VII:n kaaduttua kylpyhuoneessa ja murrettua reisiluunsa. Haakon päätyi lopulta pyörätuoliin, minkä seurauksena hän myös masentui.[3][4]

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununprinssi Olav avioitui 21. maaliskuuta 1929 serkkunsa Ruotsin prinsessan Märthan kanssa. Avioliitosta syntyivät prinsessat Ragnhild (s. 1930) ja Astrid (s. 1932) sekä tuleva kruununprinssi Harald (s. 1937).[5] Harald oli sisaruksista nuorin, mutta isänsä ainoa poika ja siksi kruununperillinen. Perhe vietti keskiluokkaista elämää Skaugumissa sijaitsevassa kartanossa. Märtha kuoli 53-vuotiaana syöpään vuonna 1954, eikä Olavi mennyt koskaan uusiin naimisiin, vaan hallitsi koko valtakautensa leskenä.[6][7]

Kruununprinssi Olav vanhempiensa kanssa vuonna 1913.

Kuningas oli innokas urheilija ja harrasti sekä hiihtoa että mäkihyppyä. Urheilun lisäksi Olavi oli kiinnostunut kirjallisuudesta.[2]

Norjan kuningasperhe vuonna 1921: kuningas Haakon VII, kuningatar Maud ja kruununprinssi Olav.

Kuninkaana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olavi nousi valtaistuimelle isänsä Haakon VII:n kuoltua vuonna 1957.[3] Kruunajaiset pidettiin 22. kesäkuuta 1958 Nidarosin tuomiokirkossa. Tilaisuus oli poikkeuksellinen, sillä vaikka vuoden 1814 perustuslain mukaan kruunajaiset piti järjestää nimenomaan Nidarosin tuomiokirkossa, asiaa koskeva pykälä oltiin kumottu vuonna 1908 Haakon VII jo noustua kuninkaaksi. Näin ollen Olavin kruunajaisia suunniteltaessa Norjassa ei virallisesti ollut mitään kaavaa seremonian järjestämiselle. Kuninkaan piti vain antaa hallitsijanvakuutus suurkäräjien läsnäollessa. Norjan hallitus vastusti aluksi uskonnollisen seremonian järjestämistä, mutta Nidarosin piispa Arne Fjellbun suurkäräjille kirjoittama kirje sai edustajat kannattamaan kruunajaisten järjestämistä.[8] Valtaistuimelle noustessaan Olavi otti motokseen "Kaikki Norjan hyväksi (norj. Alt for Norge)".[2]

Ryhmäkuva maaliskuussa 1929. Takana vas. kruununprinssi Olav ja kruununprinsessa Märtha, Edessä vas. prinssi Carl, prinsessa Ingeborg, kuningatar Maud ja kuningas Haakon.

Koska Norja oli perustuslaillinen monarkia, Olavilla ei kuninkaana ollut juurikaan poliittista valtaa.[3] Vaikka hän pyrkikin olemaan poliittisissa kysymyksissä mahdollisimman neutraali, hän otti kansainvälisellä kentällä useasti kantaa pakolaisten oikeuksien puolesta.[6] Hän myös painotti kansainvälistä solidaarisuutta sekä YK:n ja Naton merkitystä.[7]

Kruununprinssi Olavin perhe maanpakonsa aikana Pook's Hillin edustalla Bethesdassa Marylandissa Yhdysvalloissa vuonna 1942. Oik. kruununprinssi Olavi, prinsessa Ragnhild, prinsessa Astrid, kruununprinsessa Märtha ja prinssi Harald.

Hallitsijana hän oli suosittu muun muassa vaatimattomuutensa ja urheilusuoritustensa takia. Olavi oli ollut suosittu jo kruununprinssinä, ja hänet tavattiin usein ilman mitään virallista seuruetta hiihtämässä tai kaupoilla.[5] Olavi V tunnettiin yleisesti nimellä ”Kansankuningas” (norj. Folkekongen).[2]

Olavi V teki Suomeen kaksi valtiovierailua vuosina 1961 ja 1980. Kummankin vierailun isäntänä oli presidentti Urho Kekkonen. Kruununprinssinä ollessaan Olavi vieraili Suomessa prinsessa Märthan kanssa heinäkuussa 1936.

Olavi V Holmenkollenilla vuonna 1975.

Kuolema ja muistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Olavi V kuoli sydänkohtaukseen 87-vuotiaana 17. tammikuuta 1991, ja hänen poikansa Harald V seurasi häntä hallitsijana.[3][5] Olavin hautajaiset pidettiin 30. tammikuuta 1991 ja 100 000 ihmistä jätti hyvästit kuninkaalle.[9]

Olavi V valittiin vuonna 2005 vuosisadan norjalaiseksi Norjan yleisradioyhtiön NRK:n järjestämässä äänestyksessä. Hän sai 41 % äänistä.[10]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[12]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[12]

Vuonna 1961 kuningas Olavi sai Nansen-palkinnon pakolaisten hyväksi tehdystä työstä.[21]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Olav V | King of Norway, Monarch, Constitutional Monarch | Britannica www.britannica.com. Viitattu 9.9.2026. (englanniksi) Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”:6” on määritetty usean kerran eri sisällöillä.
  2. 1 2 3 4 5 Kong Olav V 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (norjaksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 Olav V 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  4. ↑ King Haakon VII of Norway (1872 – 1957) 18.9.2009. Hahnemann House Trust. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  5. 1 2 3 King Olav V of Norway 1.7.2014. Unofficial Royalty. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  6. 1 2 Atlantic Crossing: What Happened Next 2026. PBS. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  7. 1 2 Rem, Tore: Olav 5. Store norske leksikon, 8.12.2025. Artikkelin verkkoversio. (norjaksi)
  8. ↑ Signingen av Kong Olav V 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  9. ↑ I dag er det 25 år siden kong Olav døde 17.1.2016. TV 2. Viitattu 27.4.2026. (kirjanorjaksi)
  10. ↑ Store norske NRK. Viitattu 10.5.2010. (norjaksi)
  11. ↑ Den Kongelige Norske Fortjenstorden 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (norjaksi)
  12. 1 2 Kong Olavs dekorasjoner 2026. Det norske kongehus. Viitattu 27.4.2026. (norjaksi)
  13. ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen saajat 9.10.2020. Ritarikunnat. Viitattu 27.4.2026.
  14. ↑ Orðuhafaskrá 2026. Forseti Íslands. Viitattu 27.4.2026. (islanniksi)
  15. ↑ Grand State Banquet badraie.com. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  16. ↑ Decorato Dettagli Data Decreto Onorificenza (pdf) (s. 8) 2010. archivio.quirinale.it. Viitattu 27.4.2026. (italiaksi)
  17. 1 2 Entidades estrangeiras agraciadas com ordens portuguesas 2026. Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. Viitattu 27.4.2026. (portugaliksi)
  18. ↑ List of the Knights of the Garter (1348-present) heraldica.org. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  19. ↑ The Most Ancient and Most Noble Order of the Thistle 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  20. ↑ Citation Accompanying the Legion of Merit Awarded to Crown Prince Olav of Norway 2026. Harry S. Truman Library & Museum. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)
  21. ↑ King Olav of Norway Is Honored The New York Times. 19.9.1961. Viitattu 27.4.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olavi V Wikimedia Commonsissa
Norja Edeltäjä:
Haakon VII		 Norjan kuningas
1957–1991		 Seuraaja:
Harald V
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olavi_V&oldid=24228796”