Aminoff (suku)
| Aminoff | |
|---|---|
 Suvun vaakuna George Granfeltin vuoden 1889 teoksessa Finlands ridderskaps och adels vapenbok |
|
| Kotipaikka | Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta Kiovan Rus Novgorodin tasavalta Moskovan ruhtinaskunta Moskovan Venäjä Ruotsin valtakunta Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunta Ruotsi Suomi |
| Alkukoti | Böömi |
| Aktiivisena | 1400-luvulta |
| Ala | Aatelisperhe Aateli Kreivi Vapaaherra |
| Perustaja | Feodor Gregorinpoika Aminoff |
| Aateloitu | 1618 |
| Kotisivu | https://aminoff.fi/fi/alku/ |
Aminoff on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka juuret ovat Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa ja Venäjällä. Suomessa sukuun kuuluu aatelinen, vapaaherrallinen ja kreivillinen haara.[1] Suku tunnetaan yritys- ja kulttuurisukuna.[2]
Varhaishistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aminoff on alkujaan venäläinen pajarisuku, ja sen on väitetty polveutuvan 1100-luvulla Kiovassa ja Novgorodissa eläneestä Radjasta, joka toimi Kiovan ruhtinas Vsevolod II Olgovitšin hovin virkamiehenä.[3][4] Radja muutti Kiovan Rusiin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Böömistä vuonna 1146.[5][6][7] Toisen arvion mukaan suvun kantaisä olisi Amin (k. vuoden 1365 jälkeen), joka toimi Moskovan suuriruhtinaskunnan lähettiläänä (kilitše) Kultaisessa ordassa. Hän osasi tataarin kieltä, mikä oli hyödyllistä diplomaattitehtävissä.[8] Suvun varsinainen kantaisä on Radjan jälkeläinen Ivan Amin Jurjevitš Kuritsyn.[9][10] Kuritsynin jälkeläinen Nikita Ivanovitš Aminev osallistui Kazanin piiritykseen, ja hänen nimensä on kaiverrettu Moskovan Uspenskin katedraaliin.[10]
Aminoff-suvun aika Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsalaisen ja suomalaisen suvun kantaisä on 1600-luvun alussa Inkerinmaalla Iivananlinnan päällikkönä toiminut Feodor Grigorjevitš Aminev, Nikita Aminevin pojanpojanpoika.[3] Voivodi Aminevin äiti oli ruhtinatar Jelena Ivanovitš Golitsyn, Golitsyn-sukuisen suuren Novgorodin maaherran, ruhtinas Ivan Golitsynin tytär ja ruhtinas, suurlähettiläs, kuvernööri Juri Mihailovitš Bulgakov-Golitsynin pojantytär.[11] Feodor Aminev joutui vuonna 1612 luovuttamaan linnoituksen Inkerinmaan vallanneille ruotsalaisille joukoille Venäjän sekasorron aikana ja siirtyi samalla Ruotsin palvelukseen.[12] Hänet naturalisoitiin Ruotsin aateliin kuningas Kustaa II Aadolfin aikana vuonna 1618 nimellä Aminoff.[13]
Suku liitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1650 numerolla 446, mutta numero muutettiin myöhemmin 456:ksi.[14] Feodor Aminoffin pojan, eversti Esaias Aminoffin Johan-pojasta polveutuu suvun ruotsalainen sukuhaara ja Gregori-pojasta polveutuu suvun suomalainen sukuhaara.[12] Suomalaisen sukuhaaran kantaisä, kapteeni Gregori Aminoff avioitui Märta Ramsayn kanssa, joka oli majuri Johan Ramsayn tytär ja kuului skotlantilaistaustaiseen Ramsay-aatelissukuun.[15][16]
Esaias Aminoffin poika Adolf Aminoff lähti Ruotsin kuningatar Kristiinan mukana Roomaan vuonna 1654 ja kääntyi katoliseen uskoon. Tarinoiden mukaan hänen jälkeläisiään elää Italiassa.[17]
Suvun jäsenet asuivat 1600-luvun lopulle saakka pääosin Ruotsiin kuuluneella Inkerinmaalla, mutta suuren Pohjan sodan jälkeen eloonjääneet Aminoffit siirtyivät Ruotsiin ja Suomeen.[14] Suku on omistanut Riilahden kartanon Bromarvissa vuodesta 1725.[18]
Ruotsissa suku korotettiin vuonna 1778 ritaristoon eli silloiseen aatelin toiseen luokkaan.[13]
Myöhempi aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen sodan jälkeen suku jakautui Ruotsin ja Suomen suuriruhtinaskunnan välillä.[19] Kenraalimajuri Johan Fredrik Aminoff korotettiin Ruotsissa vuonna 1808 vapaaherraksi, mutta esittely Ritarihuoneelle jäi tekemättä, sillä hän asettui seuraavana vuonna asumaan Venäjään liitettyyn Suomeen. Arvo kuitenkin vahvistettiin Suomessa vuonna 1812, ja hänen sukuhaaransa merkittiin Suomen ritarihuoneelle sen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 vapaaherrallisena sukuna numero 25 ja muut Suomessa asuneet Aminoffit aatelisena sukuna numero 36.[13] Vapaaherrallinen sukuhaara otti käyttöön latinankielisen tunnuslauseen Nec adversa nec prospera flectent (”Älköön vastoinkäyminen eikä menestyskään muuttako”).[20] J. F. Aminoff korotettiin Suomessa 1819 edelleen kreiviksi ja kreivin arvo määrättiin periytymään primogenituurioikeudella aina vanhimmalle pojalle. Kreivillinen suku esiteltiin kaksi vuotta myöhemmin numerolla 5.[21]
Aminoff-suku tuotti eniten kadetteja Haminan keisarillisessa kadettikoulussa vuosina 1812–1903.[22] Aminoffit olivatkin vuosisatojen ajan perinteikäs sotilassuku, mutta 1900-luvun alun jälkeen he siirtyivät enimmäkseen elinkeinoelämän palvelukseen, kulttuurialalle ja virkatehtäviin.
Aminoff on Suomessa nykyisin ainoa suku, joka on edustettuna ritarihuoneen kaikissa kolmessa luokassa. Se on myös ainoa venäläistaustainen suku, joka on yhä edustettuna sekä Suomen että Ruotsin aatelissa.[14] Aminoff-suku on nykyään jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista aatelissuvuista. Suomessa suku on pääosin muttei kokonaan ruotsinkielinen.[3]
Joitain suvun suomalaisia edustajia on myöhemmin myös asettunut Ruotsiin. Osassa suvun ruotsalaisista haaroista sukunimi on vaihdettu nimeen Jernberg, Järnberg, Pihl, Persson tai Sahlström.[13]
Aminoffien yrityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aminoffien omistamiin yrityksiin kuuluvat valaistuselektroniikkaan erikoistunut Helvar, vuonna 1901 perustettu Mercantile, vuonna 1939 perustettu autoliike Veho, vuonna 1964 perustettu audiovisuaaliseen tekniikkaan erikoistunut kalifornialainen Electrosonic ja sen emoyhtiö Helectron Oy, sekä vuonna 1995 muodostettu työstökone- ja tehdasautomaatiotoimittaja Fastems.[23]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henrik Johan Aminoff (1680–1758), kenraaliluutnantti, Suomen sotilasylipäällikkö, Johan Aminoffin pojanpoika[12]
- Carl Mauritz Aminoff (1728–1798), kenraaliluutnantti, Tukholman Ritarihuoneen johtaja, suvun nykyisen ruotsalaisen haaran kantaisä, Johan Aminoffin pojanpojanpoika[12][24]
- Berndt Jonas Aminoff vanhempi (1729–1804), kapteeni, Miekkaritarikunnan ritari, Gregori Aminoffin pojanpojanpoika[25]
- Adolf Aminoff (1733–1800), kenraalimajuri, Savon Prikaatin komentaja, Gregori Aminoffin pojanpojanpoika[3]
- Johan Fredrik Aminoff (1756–1842), kreivi, kenraalimajuri, valtiomies[3]
- Berndt Henrik Aminoff (1761–1819), majuri ja valtiopäivämies
- Johan Gabriel Aminoff (1767–1828), kenraalimajuri, Ruotsin kuningas Kaarle XIII:n ja Kaarle XIV:n kabinettikamariherra[26]
- Gustaf Aminoff (1771–1836), kenraalimajuri, maaherra, Adolf Aminoffin veljenpoika[3]
- Berndt Jonas Aminoff (1775–1823), everstiluutnantti, pataljoonakomentaja
- Fredrik Gustaf Aminoff (1779–1858), majuri, kartanonomistaja, teollisuuspatruuna
- Berndt Anders Aminoff (1780–1827), suomalainen kapteeni
- Gregori (Gregorius) Aminoff (1788–1847), useisiin sotiin osallistunut ruotsalainen eversti, Adolf Aminoffin poika[3]
- Ivan Feodor Aminoff (1797–1855), eversti, kamariherra, Ruotsin ja Norjan kuningas Kaarle XIV Juhanan adjutantti, Axel Henrik Aminoffin poika[27]
- Germund Fredrik Aminoff (1796–1876), suomalainen filosofian professori[3]
- Gustaf Aminoff (1803–1838), kreivi, kamarijunkkari, historioitsija
- Gustaf Fredrik Jakob Aminoff (1805–1868), eversti
- Adolf Aminoff (1806–1884), suomalainen jalkaväenkenraali, kreivi, Johan Fredrik Aminoffin poika[28]
- Fredrik Aminoff (1807–1880), suomalainen vapaaherra, juristi ja valtiopäivämies, Johan Fredrik Aminoffin poika
- Berndt Adolf Carl Gregori Aminoff (1809–1875), suomalainen valtiopäivämies, eversti, kuvernöörin adjutantti, valtiomies, Berndt Jonas Aminoffin poika[3]
- Alexander Aminoff (1811–1886), vapaaherra, eversti, Johan Fredrik Aminoffi poika[1]
- Gregorius Aminoff (1811–1874), suomalainen eversti ja tarkka-ampujapataljoonan komentaja
- Germund Gustaf Aminoff (1823–1908), juristi, virkamies ja Tammikuun valiokunnan jäsen
- Fredrik Aminoff (1824–1884) vapaaherra, valtiopäivämies, Keisarillisen Suomen senaatin kanslisti[29]
- Georg Feodor Ivan Aminoff (1832–1888), ratsumestari, Ruotsin ja Norjan kuningas Kaarle XV:n kamariherra[26]
- Torsten Gustaf Aminoff (1838–1881), suomalainen kielitieteilijä[3]
- Wilhelm Sixten Gregorius Aminoff (1838–1909), Ruotsin kuningataräiti Josefinan kamariherra[26]
- Berndt Ivar Aminoff (1843–1926), Vaasan ja Viipurin lääninarkkitehti, Berndt Adolf Carl Gregori Aminoffin poika
- Johan Fredrik Gustav Aminoff (1844–1899), suomalainen kenraaliluutnantti, kuvernööri, Johan Fredrik Aminoffin pojanpoika[3]
- Berndt Ivar Aminoff (1843–1926), arkkitehti
- Adolf Kasimir Aminoff (1846–1910), vapaaherra, eversti ja valtiopäivämies
- Johan Fredrik Aminoff (1847–1892), kreivi, kamarijunkkari, juristi ja valtiopäivämies
- Torsten Johan Aminoff (1847–1936), suomalainen juristi ja virka- ja valtiopäivämies, Germund Fredrik Aminoffin poika
- Ivan Alexander Aminoff (1847–1918), vapaaherra, merikapteeni, maanviljelijä, Alexander Aminoffin poika[1]
- Max Aminoff (1853–1917), vapaaherra, poliisimestari, Brinkhallin kartanon isäntä, Alexander Aminoffin poika
- Adolf Aminoff (1856–1938), suomalainen kenraalimajuri, Berndt Adolf Carl Gregori Aminoffin poika[3]
- Adolf Aminoff (1860–1914), suomalainen juristi, pormestari, virka- ja valtiopäivämies
- Alexander Aminoff (1865–1918), suomalainen maanviljelysneuvos ja valtiopäivämies[3]
- Gregori Aminoff (1865–1945), suomalainen korkeimman oikeuden jäsen[3], Germund Gustaf Aminoffin poika
- Ivar Aminoff (1868–1931), suomalainen poliitikko, puolustusministeri[3]
- Iwan Tönnes Edvard Aminoff (1868–1928), kirjailija[30][31][32]
- kirjailija Leonie Aminoff (1870–1951) (Feodor Maximilian Aminoffin vaimo, varakonsuli, kauppias Carl Emil Borgströmin tytär)
- Oskar Guido Tapio Aminoff (1870–1948), suomalainen virka- ja valtiopäivämies
- Gregor Carl Georg Aminoff (1872–1934), kabinettikamariherra, Ruotsin kuningas Kustaa V:n adjutantti[26]
- Karl Gustaf Aminoff (1874–1918), kirjailija, suomalainen kansakoulujen tarkastaja ja suomentaja
- Torsten Carl Otto Aminoff (1874–1946), suomalainen everstiluutnantti, Torsten Gustaf Aminoffin poika
- Alexander Aminoff (1875–1959), suomalainen vapaaherra, pankkiiri, Helsingin Diskonttopankin toimitusjohtaja, Adolf Casimir Aminoffin poika[33][34]
- Gustaf Alexander Aminoff (1876–1938), suomalainen pormestari, asianajaja ja runoilija
- Erik Aminoff (1879–1960), vapaaherra, vuori-insinööri, Vuoksenniska Oy:n ja Haverin kaivoksen johtaja[35]
- Torsten Ivan Aminoff (1881–1946),[3] suomalainen eversti, ilmailuvoimien komentaja
- Gregori Aminoff (1883–1947), ruotsalainen professori ja mineralogi
- Gustaf Aminoff (1884–1980), vapaaherra, yritysjohtaja, Vuoksenniska Oy:n toimitusjohtaja[36]
- Johan Fredrik Adolf Aminoff (1888–1954), kreivi, varatuomari
- Adolf Esaias Aminoff (1890–1949), suomalainen kauppaneuvos, Torsten Ivan Aminoffin veli[3]
- Georg Karl Erik Wilhelm Aminoff (1895–1977), Ruotsin kuninkaan kamariherra[37][38]
- Gregor Iwan Alexis Feodor Aminoff (1897–1977), Länsi-Götanmaan herttuan ja herttuattaren kamariherra
- Gunnar Aminoff (1910–2008), suomalainen maanviljelysneuvos, Alexander Aminoffin poika[3]
- Torsten G. Aminoff (1910–1985), suomalainen historioitsija,[3] Torsten Carl Otto Aminoffin poika (puoliso kunnallispoliitikko Margareta Aminoff o.s. von Rettig)
- Cecil Aminoff (1911–1972), vapaaherra, lääkäri ja yritysjohtaja
- Carl Göran Aminoff (1916–2001), suomalainen yritysjohtaja, ministeri,[3] Torsten Carl Otto Aminoffin poika
- Marianne Elisabet Aminoff (1916–1984), näyttelijä[39][40]
- Sten Gregor Aminoff (1918–2000), Ruotsin suurlähettiläs Uudessa-Seelannissa ja Länsi-Samoassa
- Henrik Johan Aminoff (1919–1974), toimitusjohtaja, konsuli, Adolf Esaias Aminoffin poika[41]
- Gregor Aminoff (1927–2015), vapaaherra, Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolfin ja Kaarle XVI Kustaan hovijahtimestari ja kamariherra[42][43][44]
- Erik Wilhelm Aminoff (1926–1991), vapaaherra, insinööri, Kontram Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja, Erik Aminoffin poika[45]
- Lars Mikael Aminoff (1927–2016), toimitusjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja[46][47]
- Carl-Gustaf Aeon Aminoff (1930–2023), yritysjohtaja[48]
- Dieter Aminoff (1941–2016), vapaaherra, hallitusammattilainen, yritysjohtaja[49]
- Johanna Aminoff-Winberg (s. 1955), filosofian tohtori, kirjailija, Suomen ritarihuonegeneaologi[50][51][52]
- Philip Aminoff (1962–) vapaaherra, yritysjohtaja, hallitusammattilainen
- Anna Aminoff (1963–), huilisti, opettaja[53][54]
- Petra Aminoff (s. 1964), barokkimuusikko, huilisti, lehtori, Calle Aminoffin tytär[55][56]
- Arthur Aminoff (s. 1969), vapaaherra, kirjailija, antiikin ja taiteen asiantuntija, antiikkikauppias, hallitusammattilainen[57][58][59][60][61][62]
- Sofia Aminoff (s. 1982), näytelmäkirjailija, dramaturgi[63][64]
- Aino Aminoff-Pekkala (s. 1990), Agronomi, Ruhalan kartanon omistaja [65]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Iida Ylinen: Aminoffit eivät vie suvun yrityksiä pörssiin ja siihen on selvä syy Talouselämä. 28.5.2022. Viitattu 17.10.2023.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Veli-Matti Autio: Aminoff (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002 (päivitetty 20.3.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ История государства Российского (Карамзин)/Том II/Глава XI — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 13.10.2023. (venäjäksi)
- ↑ Charlotta Wolff: Johan Fredrik Aminoff - Kustaviaani kahdessa valtakunnassa, s. 19. Otava, 2022.
- ↑ Antonov, Anton Vladislavovich: Памятники истории русского служилого сословия конца XIV-конца XVII вв.: алфавит лиц, s. 166. Древлехранилище, 2011. ISBN 978-5-93646-176-7
- ↑ ЭСБЕ/Чеботовы — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 13.10.2023. (venäjäksi)
- ↑ Kuz´min, Andrej Valentinovič: Na puti v Moskvu. Očerki genealogii voenno-služiloj znati Severo-Vostočnoj Rusi v XIII–seredine XV v 2, s. 277–283. Moskova: YAzyki slavyanskoj kul′tury, 2015.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 19.9.2023.
- 1 2 ЭСБЕ/Аминовы — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 8.10.2023. (venäjäksi)
- ↑ Galitzine 1 www.genealogy.euweb.cz. Viitattu 10.10.2023.
- 1 2 3 4 Aminoff, släkt Svensk Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.
- 1 2 3 4 Adliga ätten Nr. 456: Aminoff Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 6.9.2012.
- 1 2 3 Sukuhistoria[vanhentunut linkki] Aminoff.fi. Viitattu 6.9.2012.
- ↑ Autio, Veli-Matti: Aminoff kansallisbiografia.fi. 20.10.2002 (päivitetty 20.3.2009). Suomen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.4.2023.
- ↑ Ramsay nr 215 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ ЭСБЕ/Аминовы — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 19.9.2023. (venäjäksi)
- ↑ Kartanokeitoksia Riilahdessa yle.fi. 23.10.2009. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Historia Aminoff.fi. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Aminoff, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Aminoff, kreivillinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Screen J.E.O. & Syrjä, Veli-Matti: Keisarillinen Suomen kadettikoulu 1812-1903 - Haminan kadetit koulussa ja maailmalla. Tammi, 2003.
- ↑ Eveliina Talvitie: Philip Aminoff: Ilmapiirin pitää kannustaa uudistumiseen. Perheyritys, 2/2010, s. 26–27. Perheyritysten Liitto. ISSN 1795-8075 Lehden verkkoversio. (PDF) Viitattu 7.6.2013. Arkistoitu 11.11.2014.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 25.6.2023.
- 1 2 3 4 Släkten Aminoff Adelsvapen-Wiki. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Ivan Feodor Aminoff Adelsvapen-Wiki. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Aminoff, Adolf Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ 80 (Svenska män och kvinnor : biografisk uppslagsbok / 1. A-B) runeberg.org. Viitattu 18.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Iwan T. Aminoff: S:t Petersburg (1909) www.antikvaari.fi. Antikvaari. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Iwan T. Aminoff: S:t Petersburg. Stockholm : W. Silén, 1893. Teoksen verkkoversio Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Helsingin Diskonttopankki Oy — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 9.9.2024.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 9.9.2024.
- ↑ Jaana Härmä: 9.5.1879 syntyi vapaaherra, Erik "Haverin paroni" Aminoff - Viljakkalan Haveri ry viljakkalanhaveriry.fi. 12.6.2023. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Georg Aminoff www.nålmärken.se. Viitattu 2.4.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Stadsarkivets Beståndsregister - Georg Aminoff sok.stadsarkivet.stockholm.se. Arkistoitu 2.4.2024. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ Marianne Aminoff | Actress, Soundtrack IMDb. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Marianne Aminoff - SFdb svenskfilmdatabas.se. 21.9.1916. Viitattu 19.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto: H.J. Aminoffin rahasto Suomen Kulttuurirahasto. Arkistoitu 2.5.2024. Viitattu 2.5.2024.
- ↑ Ribbing, Magdalena: Gregor Aminoff - en personlighet. Arte et Marte - Meddelanden frånn Riddarhuset Årgång, 2/2012, s. 9. Riddarhuset.
- ↑ Gregor Aminoff www.kungahuset.se. Viitattu 2.4.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Gregor Aminoff, Åkersberga, har gått bort, 88 år gammal. Sydsvenskan. 16.11.2015. Viitattu 12.4.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Välkevirta Leila: Insinööri Erik W. Aminoff Suomen idänkaupan varhainen taitaja Helsingin Sanomat. 21.2.1991. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Putkola Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Lassi Aminoff on kuollut Iisalmen Sanomat. 13.8.2016. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Lassi Aminoff on kuollut Savon Sanomat. 13.8.2016. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Muistokirjoitus | Carl-Gustaf Aeon Aminoff 1930–2023 Helsingin Sanomat. 30.7.2023. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Dieter Aminoff 1941–2016 Helsingin Sanomat. 13.2.2017. Viitattu 14.10.2023.
- ↑ Johanna Aminoff-Winberg, kirjailija, Minerva Kustannus www.minervakustannus.fi. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Kirja: Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut (Jonanna Aminoff-Winberg (toim.)), Minerva Kustannus www.minervakustannus.fi. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Människan i centrum www.hbl.fi. Viitattu 18.10.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Anna Aminoff Musiikkia Ruovesi. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Kauneus ja rauha ovat 60 vuotta täyttävälle Anna Aminoffille tärkeitä: satavuotiaaksi hän ei halua elää www.ruovesi-lehti.fi. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Muusikkoesittely: Petra Aminoff fibo.fi. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Vanhassa vara parempi! – Esiintyjät - Petra Aminoff vanhassavaraparempi.fi. Viitattu 17.10.2023.
- ↑ Iida Ylinen: Philip Aminoff keksi sienimetsässä ajatuksen, joka mullisti aatelissuvun pölyttyneet periaatteet Talouselämä. 28.5.2022. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Korjattu kartano henkii kustavilaista tunnelmaa ts.fi. 24.4.2008. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Suomen antiikkiesineet. Kustavilaisuudesta empireen. Helsinki: [WSOY] : Weilin + Göös, 2005. ISBN 978-951-0-29251-8 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Suomen antiikkiesineet. Renessanssista rokokoohon. Helsinki: [WSOY] : Weilin + Göös, 2005. ISBN 978-951-0-29250-1 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Perheyritysten liitolle uusia luottamushenkilöitä perheyritys.fi. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Maria Ekman-Kolari: Arvoesine: Kolmella kruunulla leimatut suomalaiset hopeat ovat taidokasta työtä Arvopaperi. 19.10.2023. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Teatterin tiedotuskeskus TINFO | Sofia Aminoff www.tinfo.fi. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Kulturklipp video: Sofia Aminoff om symboliken i pjäsen | Yle Areena – podcastit areena.yle.fi. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ Vesa Laitinen: Aamulehti selvitti, mitä aatelissukuja Pirkanmaalla asuu, keitä he ovat ja mitä he tekevät – lopputulos yllätti Aamulehti. 27.4.2025. Viitattu 9.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aminoff Wikimedia Commonsissa
- Aminoff.fi Sukuyhdistys Aminoff ry:n sivut
- Aminoff nr 456
| Henkilöt | |
|---|---|
| Muut | |
