kohortti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- Roomalaisen legioonan yksikkö, jossa oli noin 500 miestä
- (väestötiede) ihmisryhmä, joka on kokenut samanlaisen tapahtuman samana aikana, ja jonka myöhempää kehitystä tutkitaan, erityisesti syntymäkohortti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkohort̪ːi/
- tavutus: ko‧hort‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kohortti | kohortit |
| genetiivi | kohortin | kohorttien (kohorttein) |
| partitiivi | kohorttia | kohortteja |
| akkusatiivi | kohortti; kohortin |
kohortit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohortissa | kohorteissa |
| elatiivi | kohortista | kohorteista |
| illatiivi | kohorttiin | kohortteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kohortilla | kohorteilla |
| ablatiivi | kohortilta | kohorteilta |
| allatiivi | kohortille | kohorteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohorttina | kohortteina |
| translatiivi | kohortiksi | kohorteiksi |
| abessiivi | kohortitta | kohorteitta |
| instruktiivi | – | kohortein |
| komitatiivi | – | kohortteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kohorti- | |
| vahva vartalo | kohortti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]- ryhmä
- avioliittokohortti, syntymäkohortti, kohorttianalyysi, kohorttitarkastelu, kohorttikohtainen, kohorttihedelmällisyys
