Siirry sisältöön

Novaja Gazeta

Wikipediasta
Novaja Gazeta
ISSN 1682-7384 ISSN 1606-4828, 1682-7384
ISSN-L ISSN 1606-4828
e-ISSN ISSN 1606-4828
Levikki 184 400[1]
suomalaisen painoksen: 3 000[2]
Perustettu 1993
Lakkautettu 30.10.2026
Päätoimittaja Dmitri Muratov
Sitoutuneisuus oppositio, liberalismi
Kotikunta Moskova
Kotimaa Venäjä
Ilmestymistiheys kahdesti viikossa,
suomeksi artikkeleita joka toinen kuukausi Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta -lehdessä
Kieli venäjä
Aiheesta muualla
OCLC
Novaja Gazeta (venäjäksi)
Novaya Gazeta Europe (englanniksi, venäjäksi)

Novaja Gazeta (ven. Но́вая газе́та, ”Uusi lehti”) on venäläinen lehti, jolla on yhteiskuntakriittinen toimituksellinen linja. Neljä lehden toimittajaa on surmattu ja monia uhkailtu[3]. Se on Venäjän tunnetuin liberaalilehti.[4] Lehden painetun version toimilupa peruttiin syyskuussa 2022.[5]

Novaja Gazeta perustettiin 1993. Sen perustajat ovat Komsomolskaja pravdan entisiä toimittajia. On esitetty, että lehti olisi erityissuojelussa, länteen suunnattu näyteikkuna, johon voisi tarvittaessa viitata. Päätoimittaja Dmitri Muratovin mukaan se voi osin pitää paikkaansa, mutta toisaalta hän viittaa lehteen kohdistuneisiin toimiin. Lehti on ainoa merkittävä Venäjällä ilmestyvä opposition lehti. Se sai vuonna 2009 Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n tunnustuksen.[6] Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021.[7]

Lokakuun 30. 2026 uutisoitiin, että Venäjän viranomaisten painostuksen takia Novaja Gazeta joudutaan lopettamaan.[8][9]

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökunta omistaa lehdestä 51 prosenttia. Loput 49 prosenttia myytiin vuonna 2006 Mihail Gorbatšoville ja Aleksandr Lebedeville.[6] Lehden levikki Moskovassa on 170 000, mutta lisäksi sillä on paikallispainoksia ainakin Pietarissa ja Nižni Novgorodissa.[10]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novaja Gazetan perusti vuonna 1993 joukko Komsomolskaja Pravdasta lähteneitä toimittajia, muiden muassa Dmitri Muratov. Ensimmäinen numero julkaistiin 1. huhtikuuta 100 000 kappaleen levikillä, ja Sergei Kožeurovista tuli päätoimittaja. Projekti sai tukea Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovilta: osa hänen vuonna 1990 saamansa Nobelin rauhanpalkinnon rahoista käytettiin laitehankintoihin. Vuonna 1995 Muratovista tuli päätoimittaja.[11]

Aleksandr Lebedevistä tuli Novaja Gazetan osakkeenomistaja vuonna 2005, ja hän lahjoitti lehdelle omia rahojaan useita miljoonia ruplia kuukausittain. [12]

3. lokakuuta 2010 Novaja Gazetan päärahoittajan, oligarkki Lebedevin pankki joutui naamioitujen poliisien ratsian kohteeksi.[13] Poliisi vei vain pankin erään asiakkaan toimiin liittyviä asiapapereita, ja Lebedev oli itse samaan aikaan pankissa.[14]

Vuonna 2014 Novaja Gazeta sai tiedotusvälineitä valvovilta viranomaisilta varoituskirjeen, jossa lehteä syytettiin ääriliikkeiden tukemisesta. Lehdelle annettiin kymmenen päivää aikaa poistaa ääriliikkeitä koskevat kirjoitukset verkkosivuiltaan. Novaja Gazeta on kirjoittanut muun muassa venäläisten osallisuudesta Itä-Ukrainan kriisiin. Varoitus saattoi johtua syyskuussa julkaistusta artikkelista, jossa toimittaja Julija Latynina vertasi venäläisten parlamentaarikkojen tekoja natseihin.[15]

Lebedev lopetti lahjoitukset vuoden 2014 lopulla ja lehti alkoi jättää palkkoja maksamatta[12]. Sergei Adonjevista tuli uusi lahjoittaja vuodenvaihteessa 2014–2015[12].

Novaja Gazetan printtiversio joutui tauolle toukokuussa 2015. Syynä olivat talousvaikeudet, joita aiheuttivat muun muassa toimitilojen vuokran ja paperin hinnan nousu.[4]

Lokakuussa 2018 lehden toimitukseen lähetettiin irtileikattu vuohen pää, hautajaisseppele ja uhkaavia kirjeitä[16][17] sekä yhdeksän elävää lammasta häkissä[18][19]. Maaliskuussa 2021 Novaja Gazetan rakennukseen tehtiin kemiallinen isku.[20][21]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[22] Sodan alettua viranomaiset sulkivat useita tiedotusvälineitä ja tekivät toisten toiminnasta mahdotonta.[23] Novaja Gazeta jäi Venäjän ainoaksi riippumattomaksi tiedotusvälineeksi.[23] Se joutui kuitenkin sopeutumaan median toimintaa sääteleviin uusiin lakeihin, eikä voinut enää kertoa sodan tapahtumista vapaasti.[23] Maaliskuussa 2022 Novaja Gazeta sai valtion sensuurivirasto Roskomnadzorilta kaksi varoitusta, joiden jälkeen lehti päätti keskeyttää julkaisutoimintansa sodan ajaksi.[7] Syyskuussa 2022 lehden painetun version toimilupa peruttiin[24] ja pian myös lehden verkkotoimilupa.[25] Pääsy verkkosivulle estettiin[26]. Siitä lähtien Novaja Gazetaa on luettu Venäjällä VPN:n kautta[12].

Kaksi kolmasosaa toimittajista lähti sodan alettua Latviaan, ja noin 30 toimittajaa jäi Moskovaan. [12]

Lehti jatkoi toimintaansa Venäjällä rajoitusten puitteissa.[27] Muratov ja ydintiimi julkaisivat lehdestä 999 kappaleen painoksia hyödyntäen lakia, jonka mukaan alle 1 000 kappaleen painokset eivät tarvitse virallista lisenssiä[28]. Lehden verkkosivusto jatkoi toimintaansa rangaistusten uhasta huolimatta[28].

Novaja Gazetan toimitus perusti uuden verkkolehden nimeltä Novaja Rasskaz-Gazeta (lyhennettynä NO), mutta sitä ehdittiin julkaista vain viikon ajan, ennen kuin Venäjä esti pääsyn sivustolle.[29]

2023–2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novaja Gazetan pitkäaikainen päätoimittaja, Nobelin rauhanpalkinnon saaja Dmitri Muratov nimettiin ”ulkomaiseksi agentiksi”.[30] Uusi päätoimittaja Sergei Sokolov otti uutishuoneen johdon ​​syyskuussa 2023.[31]

Syyskuussa 2023 Novaja Gazetaa painaneet Prime Print -painotalot pakkosiirrettiin liittovaltion hallintaan.[32]

Sanomalehden poistamisen ja sen verkkoresurssien sulkemisen jälkeen Novaja Gazetan jakelu tapahtui Telegram-bottien verkoston ja Ozon-verkkoalustan kautta. Vuonna 2024 Novaja Gazetan kustantajat ansaitsivat aikakauslehtien myynnillä 33 miljoonaa ruplaa. [33]

2024 päätoimittaja Sergei Sokolov pidätettiin ja sakotettiin syytettynä Venäjän asevoimien mustamaalaamisesta.[34]

Sanomalehden sulkemisen jälkeen Novaja Gazeta selviytyi pääasiassa lukijoiden lahjoitusten varassa[12]. Esimerkiksi vuonna 2021 toimituskunta sai lahjoituksina 231 miljoonaa ruplaa, mutta vuonna 2025 vain 59,5 miljoonaa ruplaa[12]. Vuonna 2025 lehteä pyörittävä järjestö kulutti 13 miljoonaa ruplaa enemmän kuin se sai lahjoituksia[12]. Aikakauslehtien myynti oli kuitenkin nousussa[12]. Palkkoja leikattiin, mutta palkkarästit ja alijäämä kasvoivat, ja vuoden 2025 lopulla tileillä oli jäljellä enää 20 000 ruplaa[12].

2026 Novaja Gazeta nimettiin ”ulkomaiseksi agentiksi”[35][36][37]. Lehden toimitukseen tehtiin etsintä ja toimittaja Oleg Roldugin vangittiin.[38][39] Häntä pidetään kotiarestissa[40]. Poliisi teki kotietsinnän päätoimittaja Sergei Sokolovin kotiin ja vei hänet kuultavaksi.[41]

Lokakuussa 2026 lehden pitkäaikainen vuokranantaja hääti toimituksen tiloistaan[28]. Samaan aikaan myös pankit ja yrityskumppanit kieltäytyivät käsittelemästä lukijoiden lahjoituksia[40], jolloin lehti jäi kokonaan ilman rahoitusta.[28]

Muratov ja Sokolov kokosivat henkilökunnan yhteen ja selittivät, että lehti voitaisiin julistaa ”äärijärjestöksi” ja sen ”jäsenet” voitaisiin pidättää[12].

Novaja Gazeta ilmoitti lopettavansa toimintansa viranomaisten pakottamana 9. marraskuuta 2026.[42]

Novaya Gazeta Europe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden Venäjältä paenneet toimittajat[43] käynnistivät uuden julkaisun Novaya Gazeta Europe, päätoimittajanaan Kirill Martynov, joka oli aiemmin toiminut Novaja Gazetan politiikantoimittajana.[44] Lehden toimitus sijaitsee Riiassa[45]. Novaya Gazeta Europella on haaraosastot Saksassa ja Ranskassa.[46] Euroopan-version toimitus aloitti 9 päivää sen jälkeen, kun lehden toiminta Venäjällä oli lakkautettu[47]. Novaya gazeta.Europen paperinen näytenumero ilmestyi 6.5.2022[48] Latviassa ja Virossa[49] venäjän ja latvian kielillä[48]. Novaya Gazeta Europella on sekä englanninielinen että venäjänkielinen painos[45]. Lehden mukaan Novaya Gazeta Europe on riippumaton Venäjän Novaja Gazetasta[50][51].

Roskomnadzor esti Novaja Gazeta.Europe -verkkosivuston pääsyn valtakunnansyyttäjänviraston pyynnöstä 26. huhtikuuta 2022[52]. Päätoimittaja Martynov nimitettiin ”ulkomaiseksi agentiksi” syyskuussa 2022[53][54]. Venäjän federaation syyttäjänvirasto nimesi BDR Novaja Gazeta-Europen ”ei-toivotuksi” järjestöksi kesäkuussa 2023[55] [56].

Novaja Gazetan ohjelmaa lähetetään ranskalaisen Eutelsat-yhtiön Hotbird 13E -satelliitin kautta Venäjälle, Ukrainan miehitetyille alueille ja Baltiaan Toimittajat ilman rajoja -järjestön Svoboda-kanavapaketin mukana. Paketti on saatavilla maksutta 4,5 miljoonalle kotitaloudelle Venäjällä ja noin 800 000 kotitaloudelle miehitetyssä Ukrainassa.[57]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Novaja Gazetan suomenkielisen pokkaripainoksen kansi.

Suomeksi Novaja Gazetan artikkeleita on aiemminmilloin? julkaistu Voima-lehdessä, ja lehden artikkeleista koottuja taskukirjoja (13 kappaletta) on julkaissut Into Kustannus vuosina 2008–2012[10][58][59] Vuodesta 2012 alkaen Novaja Gazetan suomennettuja artikkeleita alkoi ilmestyä osana kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Le Monde Diplomatique -lehteä.[60]

Surmattuja toimittajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi mahdollisesti seuraavat:

Seuraavat ovat joutuneet murhayrityksen kohteeksi:

Pahoinpidellyt:

Lehden toimittaja Jelena Milašina pahoinpideltiin Tšetšeniassa vuonna 2023. Hän sai aivovamman ja häneltä murtui sormia molemmista käsistä. Lisäksi hyökkääjät ajoivat hänen hiuksensa ja kaatoivat hänen päähänsä vihreää maalia. Hänen seurassaan ollutta asianajaja Aleksandr Nemovia puukotettiin jalkaan. Hyökkääjät veivät Milašinalta ja Nemovilta heidän puhelimensa ja tuhosivat heidän mukanaan olleet asiakirjat ja tekniikan. "Teitä on varoitettu. Lähtekää täältä, älkääkä kirjoittako mitään", hyökkääjät sanoivat. [66]

Insider-lehden mukaan Novaja Gazetan ulkomaankirjeenvaihtaja Jelena Kostjutšenko todennäköisesti myrkytettiin maaliskuussa 2022. Asiantuntijat uskovat, että Kostjuchenko altistui jollekin orgaaniselle klooriyhdisteelle, kuten dikloorietaanille. Hän säilyi elossa.[67]

Huhtikuussa 2022 Dmitri Muratovin päälle heitettiin punaista maalia.[68]

Lopetus: "Meidät tapettiin"

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosikymmeniä Venäjällä jatkuneen viranomaispainostuksen seurauksena uutisoitiin, että Novaja Gazeta lopetetaan. Lehti ilmoitti asiasta 30. lokakuuta 2026 otsikolla ”Meidät tapettiin”. Viranomaiset määräsivät lehden toimitustilat tyhjennettäviksi 9. marraskuuta mennessä. Toimituksen mukaan se joutuu sulkemaan toimituksensa, palvelimensa ja jättämään 30 vuotta toimineen toimitustalonsa.[9]

Lopettamista edelsi edeltävinä kuukausina kiristynyt painostus. Viranomaiset estivät lehden verkkosivujen toimintaa, poistivat sen mediarekisteröinnin, määrittelivät sen ulkomaiseksi agentiksi ja tekivät toimitukseen kotietsintöjä.[9]

Lähetettyään joukkoja Ukrainaan Venäjä on ottanut käyttöön lähes neuvostoaikaisen sensuurin. Tämä on ajanut valtaosan riippumattomista toimittajista maanpakoon. Moskova luokitteli Novaja Gazetan, riippumattoman journalismin linnakkeen Venäjällä, ”ulkomaiseksi agentiksi”. Tätä leimaa käytetään Venäjällä toisinajattelun tukahduttamiseen.[8]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”Free Media Pioneer 2009” -palkinto, IPI:n palkinto vapaan viestinnän esitaistelijalle

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pressaudit.ru (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Novaja Gazetan mediakortti[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Niemeläinen, Jussi: Venäläislehti: Toimittajamme uhattiin tappaa. Helsingin Sanomat, 14.6.2012, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  4. 1 2 Manninen, Marja: Rahapula ajaa Venäjän liberaalilehden tauolle Yle Uutiset. 13.3.2015. Viitattu 13.3.2015.
  5. ↑ Heiskanen, Heikki: Jälleen musta päivä Venäjän medialle – entinen journalisti sai 22 vuoden vankeustuomion ja Novaja Gazetan painolupa kumottiin Yle Uutiset. 5.9.2022. Viitattu 5.9.2022.
  6. 1 2 Konttinen, Jussi: Palkinto kuolleille toimittajille. Helsingin Sanomat, 7.6.2009, s. B3. Artikkelin verkkoversio.
  7. 1 2 Muhonen, Helmi: Venäläinen Novaja Gazeta keskeyttää toimintansa Helsingin Sanomat. 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  8. 1 2 Agence France-Presse: Russian newspaper Novaya Gazeta to close, citing pressure from ‘special services’ The Guardian. 30.10.2026. Viitattu 30.10.2026. (englanniksi)
  9. 1 2 3 Media | Riippumaton venäläislehti Novaja Gazeta lopettaa Helsingin Sanomat. 30.10.2026. Viitattu 30.10.2026.
  10. 1 2 Lyhyesti: Novaja Gazeta alkaa ilmestyä suomeksi. Helsingin Sanomat, 18.11.2008, s. C1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2008.
  11. ↑ «Новая газета», ранее признанная иноагентом, прекращает свою работу Ведомости. 2.11.2026. Viitattu 2.11.2026. (venäjäksi)
  12. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Как «Новая газета» прожила четыре года без лицензии и что сделали, чтобы ее закрыть The Bell. 30.10.2026. Viitattu 2.11.2026. (venäjäksi)
  13. ↑ Masked Police Raid Bank Owned by Russian Billionaire Alexander Lebedev (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Poliisi ratsasi miljardöörin pankin Moskovassa Yle Uutiset Ulkomaat
  15. ↑ Tuohinen, Petteri: Kriittinen Novaja Gazeta uhataan hiljentää Venäjällä. Helsingin Sanomat, 12.10.2014, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Critical Russian newspaper receives goat’s head, funeral wreath euronews. 19.10.2018. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Russian paper: Indicted Prigozhin ordered beatings, killing AP News. 22.10.2018. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
  18. ↑ https://www.reuters.com/article/idUSL8N1X95JS/
  19. ↑ The Moscow Times: 9 Caged Sheep Sent to Russian Newspaper After Explosive Investigation The Moscow Times. 29.10.2018. Viitattu 1.4.2024. (englanniksi)
  20. ↑ Hakala, Pekka; Niemeläinen, Jussi: Sanomalehti Novaja Gazeta epäilee: Toimituksen käyttämään rakennukseen Moskovassa tehtiin kemiallinen isku Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 6.4.2022.
  21. ↑ Niemeläinen, Jussi: Novaja Gazeta julkaisi videon, jolla ”kuriiri” suihkuttaa ainetta toimituksen sisäänkäynnille: Lehti vaatii tutkintaa epäilemästään kemiallisesta iskusta Helsingin Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 6.4.2022.
  22. ↑ Juhola, Teemu: Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta Yle Uutiset. 24.2.2022. Viitattu 6.4.2022.
  23. 1 2 3 Novaja Gazeta jatkaa ainoana riippumattomana mediana Venäjällä – sota on lehdessä nyt ”se, mitä ei saa mainita” Helsingin Sanomat. 11.3.2022. Viitattu 6.4.2022.
  24. ↑ Heiskanen, Heikki: Jälleen musta päivä Venäjän medialle – entinen journalisti sai 22 vuoden vankeustuomion ja Novaja Gazetan painolupa kumottiin Yle Uutiset. 5.9.2022. Viitattu 25.7.2023.
  25. ↑ Russian Supreme Court revokes Novaya Gazeta website’s online media license Novaya Gazeta Europe. 15.9.2022. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  26. ↑ РКН объяснил, что заблокировал сайт «Новой газеты», так как считает его зеркалом уже заблокированного сайта novaya.no Новая газета Европа. 17.11.2022. Viitattu 2.11.2026. (venäjäksi)
  27. ↑ The investigative media of exiled Russian journalists, Novaya Gazeta Europe, opens an office in Paris with the support of RSF | RSF rsf.org. 16.2.2024. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  28. 1 2 3 4 Shaun Walker: Russian society being ‘systematically crushed’ says Novaya Gazeta as newspaper announces closure The Guardian. 30.10.2026. Viitattu 2.11.2026. (englanniksi)
  29. ↑ Päivittyvä seuranta | Venäjän valvontaviranomainen vaatii Novaja Gazetan uusien sivujen toimiluvan mitätöimistä – The Guardian: Venäjä ampui ohjuksia Valko-Venäjältä Ukrainaan Helsingin Sanomat. 2.7.2022. Viitattu 28.7.2022.
  30. ↑ https://apnews.com/article/russia-editor-foreign-agent-dmitry-muratov-9d9d9f50763ed801d973a8bedf1a5421
  31. ↑ https://apnews.com/article/russia-media-crackdown-newspaper-muratov-dfb9564182bb846990816a192cd730b1
  32. ↑ https://www.rbc.ru/society/22/11/2023/655e28489a7947b003cda764?from=right_column_materials_3
  33. ↑ Леонид Чирков: Издатели «Новой газеты» заработали 33 млн рублей на продаже журналов в 2024 году РИАМО. 23.7.2025. Viitattu 2.11.2026. (venäjäksi)
  34. ↑ https://apnews.com/article/russia-media-crackdown-newspaper-muratov-dfb9564182bb846990816a192cd730b1
  35. ↑ Russia brands the newspaper Novaya Gazeta a ‘foreign agent,’ three years after doing the same to its Nobel-winning editor Meduza. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  36. ↑ The Moscow Times: Justice Ministry Designates Novaya Gazeta as ‘Foreign Agent’ The Moscow Times. 4.9.2026. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  37. ↑ О реестре иностранных агентов Министерство юстиции Российской Федерации. Arkistoitu 10.9.2026. Viitattu 18.9.2026. (venäjäksi)
  38. ↑ Masked security agents raid Russian newspaper in Moscow and arrest journalist Reuters. 9.4.2026. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  39. ↑ Russian investigative journalist is placed in pre-trial detention Reuters. 10.4.2026. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  40. 1 2 “Taking down our fallen friends”. Raided and defunded, Novaya Gazeta is evicted from its longtime Moscow headquarters and dismantles its Politkovskaya museum Mediazona. Viitattu 2.11.2026. (englanniksi)
  41. ↑ Venäjä teki etsinnän Novaja Gazeta -lehden päätoimittajan kotiin Yle Uutiset. 15.10.2026. Viitattu 15.10.2026.
  42. ↑ Venäläinen riippumaton sanomalehti Novaja Gazeta lopettaa Yle Uutiset. 30.10.2026. Viitattu 30.10.2026.
  43. ↑ Shcherbakova, Irina: Novaya Gazeta Launches European Edition in Bid to Dodge Kremlin Censorship The Moscow Times. 7.4.2022. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  44. ↑ Määttänen, Juuso: Novaja Gazeta oli Venäjän viimeinen riippumaton media, kunnes joutui lopettamaan toimintansa – Tällä viikolla se aloittaa uuden julkaisun Euroopassa Helsingin Sanomat. 12.4.2022. Viitattu 15.4.2022.
  45. 1 2 https://novayagazeta.eu/about
  46. ↑ The investigative media of exiled Russian journalists, Novaya Gazeta Europe, opens an office in Paris with the support of RSF | RSF rsf.org. 16.2.2024. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  47. ↑ Irina Shcherbakova: Novaya Gazeta Launches European Edition in Bid to Dodge Kremlin Censorship The Moscow Times. 7.4.2022. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  48. 1 2 Exiled Novaya Gazeta Team Publishes In Latvia RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  49. ↑ Novaya Gazeta. Europe rolls out its first print issue in Latvia and Estonia Новая газета Европа. 24.2.2026. Viitattu 8.3.2024.
  50. ↑ Irina Shcherbakova: Novaya Gazeta Launches European Edition in Bid to Dodge Kremlin Censorship The Moscow Times. 7.4.2022. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  51. ↑ Russia’s Office of Prosecutor General declares Novaya Gazeta Europe ‘undesirable organisation’ Novaya Gazeta Europe. 28.6.2023. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  52. ↑ Новая газета Европа Telegram. Viitattu 18.9.2026.
  53. ↑ Editor-in-chief of Novaya Gazeta. Europe Kirill Martynov declared 'foreign agent' Novaya Gazeta Europe. 2.9.2022. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  54. ↑ Минюст РФ объявил «иностранными агентами» Андрея Макаревича, Катерину Гордееву, Михаила Шаца и Дмитрия Гордона Meduza. Viitattu 18.9.2026. (venäjäksi)
  55. ↑ Генеральная прокуратура Российской Федерации epp.genproc.gov.ru. Viitattu 18.9.2026.
  56. ↑ Russia’s Office of Prosecutor General declares Novaya Gazeta Europe ‘undesirable organisation’ Novaya Gazeta Europe. 28.6.2023. Viitattu 18.9.2026. (englanniksi)
  57. ↑ Hakala, Pekka: Järjestö avasi Venäjälle suunnatun satelliittipaketin, joka lähettää riippumatonta journalismia Helsingin Sanomat. 8.3.2024. Viitattu 8.3.2024.
  58. ↑ Novaja Gazeta 1 | | Into Kustannus intokustannus.fi. 1.10.2008. Viitattu 2.11.2026.
  59. ↑ Novaja Gazeta 13 | | Into Kustannus intokustannus.fi. 1.1.2012. Viitattu 2.11.2026.
  60. ↑ Tilaa uudistunut Diplo V Into-kustannuksen verkkokauppa. 2012. Into-kustannus. Arkistoitu 28.4.2012. Viitattu 14.6.2012.
  61. ↑ Кто Расстрелял Виктора Попкова??artikkeli Novaja Gazetassa (Arkistoitu – Internet Archive)
  62. ↑ Версий строить не будем (Arkistoitu – Internet Archive) Artikkeli Novaja Gazetassa 16.10.2006
  63. ↑ ”Fyra av våra kollegor har dött”. Aftonbladet, 12.4.2006. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
  64. ↑ Все мы потеряли (Arkistoitu – Internet Archive)
  65. ↑ Глушитель для репортера На нашего собкора Сергея Золовкина совершено покушение. Киллер задержан (Arkistoitu – Internet Archive)
  66. ↑ Heiskanen, Heikki: Tšetšeniassa pahoinpideltiin raa'asti Novaja Gazetan -lehden journalisti ja asianajaja Yle Uutiset. 4.7.2023. Viitattu 25.7.2023.
  67. ↑ Blood Simple. Several Russian journalists and activists were poisoned in Europe The Insider. Arkistoitu 16.8.2023. Viitattu 16.8.2023. (englanniksi)
  68. ↑ Martin Belam: Russian Nobel-winning editor says he was attacked with red paint The Guardian. 8.4.2022. Viitattu 2.11.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Novaja Gazeta Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Novaja_Gazeta&oldid=24354232”