Kommersant
Kommersant (ven. Коммерсантъ) on venäläinen taloussanomalehti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran Venäjän keisarikunnan aikana vuosina 1908–1917. Lehti lakkautettiin Venäjän vallankumouksen takia vuonna 1917. Sanomalehteä on julkaistu uudelleen vuodesta 1989.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moskovalainen kauppias N.G. Leo julkaisi Kommersant-sanomalehden ensimmäisen julkaisun Venäjän keisarikunnan aikana 9. elokuuta vuonna 1908. Lehden päämääränä oli julkaista tietoa ajankohtaisista talousuutisista ja välittää tietoa tarjouksista. Tarkoituksena oli myös kertoa henkilökohtaisia tarinoita kauppiaista ja tehtailijoista. Julkaisu oli lyhytikäinen, vaikka lehdellä ei ollut kilpailijoita. Lehti lopetettiin 6. syyskuuta vuonna 1908.[1]
Tehtailija G. A. Blumenberg osti sanomalehden oikeudet Leolta vuonna 1909. Blumenbergilla oli jo maine pornografisten esitteiden ja almanakkojen kustantajana, minkä takia hänellä oli heikot mahdollisuudet saada lupa kustantaa uutta sanomalehteä, koska hän tarvitsi luvan viranomaisilta.[1]
Blumenberg tutki kaikki mahdolliset porsaanreiät, jotta hän saisi sanomalehden julkaistua. Hänellä oli oikeudet Ukazatel-julkaisuun, jonka nimi muutettiin Kommersantiksi. Blumenbergillä oli riittäviä määriä pääomia takanaan, eli toisin kuin Leolla. Blumenberg laski, että sanomalehden piti saavuttaa 5 900 kappaleen levikki, jotta sanomalehdestä sai kannattavan.[1]
Sanomalehti oli vaikutusvaltainen ja saavutti suosiota Moskovan elinkeinoelämän keskuudessa. Sanomalehdellä oli vaikeuksia kannattavuuden kanssa. Blumenberg perusti uuden lehden nimeltä Vechernie Izvestiya, mikä erikoistui viihteeseen ja juoruihin. Uudesta lehdestä tuli kannattava.[1]
Blumenbergillä ja hänen pojalla oli painotalo Moskovan keskustassa, mikä painoi kirjoja ja lukuisia sanomalehtiä.[1]
Vechernie Izvestiyasta tuli Venäjän elinkeinoelämän äänitorvi valtiovaltaa vastaan vuonna 1915. Kiista liittyi Dom Obshchestva Elektricheskogo Osveshcheniya 1886 Goda -energiayhtiön omistukseen, jossa valtio piti valtaa. Lehti sai sakkoja valtiovallan vastaisista kirjoituksista. Kaksi toimittajaa joutui kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen. Moskovan ylipäällikkö ruhtinas Feliks Jusupov asetti lehden pannaan 11. elokuuta vuonna 1915. Syyksi ilmoitettiin virheellisen tiedon levittäminen britti- ja ranskalaissotilaiden liikkeistä ensimmäisen maailmansodan aikana. Venäjä, Ranska ja Britannia olivat liittolaisia. Lehti sai jatkaa julkaisutoimintaa 11. marraskuuta lähtien vuonna 1915.[1]
Kustantaja lakkautti Vechernie Izvestiyan joulukuussa vuonna 1916, koska lehti tuotti tappiota.[1]
Kommersant julkaisi Venäjän väliaikaisen hallituksen sisäministerin Aleksei Maksimovich Nikitinin haastattelun lokakuussa vuonna 1917. Nikitin vakuutti haastattelussa, ettei maassa ollut kommunistisen vallankumouksen vaaraa. Haastattelun julkaisupäivänä kommunistit suorittivat kommunistisen vallankumouksen.[1]
Kommersant oli ensimmäinen itsenäinen sanomalehti, jonka kommunistit lakkauttivat. Muut lehdet lakkautettiin vuoden 1918 alussa. Blumenbergin omistajasuku muutti Saksaan.[1]
Yrittäjä Vladimir Jakovlev perusti Kommersantin uudelleen osuuskunnan suojissa vuonna 1988. Ensimmäinen numero julkaistiin elokuussa ja toinen numero syyskuussa vuonna 1989. Kommersantia julkaistiin viikoittain vuodesta 1990.[2]
Sanomalehden lisäksi ilmestyy Kommersant-sanomalehden Ukrainan painos, analyyttinen viikkolehti Kommersant Vlast Коммерсантъ-Власть ("Valta") ja talousviikkolehti Kommersant Dengi ("Rahat") sekä autoista kertova Kommersant Avtopilot.
Nimi Kommersant tarkoittaa liikemiestä. Nimi kirjoitetaan kovaan konsonanttimerkkiin päättyen niin kuin Venäjän keisarikunnan aikana. Turha kovat merkit poistettiin oikeinkirjoitusuudistuksen yhteydessä 1917.
Kommersant Vlast
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omistaja erotti Kommersant Vlastin päätoimittajan Maksim Kovalskin, kun lehdessä oli esitetty epäilyjä duuman vaalien rehellisyydestä. Lehden kustantavan yhtiön johtajakin joutui eroamaan. 13. joulukuuta 2011 ilmestyneessä lehdessä kommentoitiin vaaleja ja kannessa oli otsikko: ”Miten vaaleja vääristeltiin. Todistusaineisto ja silminnäkijät”. Usmanov perusteli päätoimittajan erottamista sillä, että ”hän oli rikkonut eettisiä sääntöjä”.[3] Interfaxin mukaan pääsyy oli Lontoon-kirjeenvaihtajan vaalireportaasi, jossa oli kuva vaalilipusta, jossa luki haistatuksia Putinille.[4]
Omistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kommersantin perusti yrittäjä Vladimir Jakovlev vuonna 1988. Lehden osti vuonna 2006 oligarkki Boris Berezovskilta metalli-investointien parissa liiketoimintansa tehnyt Ališer Usmanov. Kilpaileva Forbes-lehti arveli syynä olleen Venäjän poliittisen johdon painostus.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1909–1917 Коммерсантъ. 9.12.2024. Viitattu 28.7.2025. (venäjäksi)
- 1 2 1990 Коммерсантъ. 8.1.2025. Viitattu 28.7.2025. (venäjäksi)
- ↑ Duumanvaaleja arvostelleen lehden päätoimittaja sai potkut Yle Uutiset. 13.12.2011.
- ↑ Jussi Niemeläinen, Venäläinen päätoimittaja sai potkut kriittisten vaalijuttujen takia, Helsingin Sanomat 14.12.2011 sivu B 2
- ↑ The World's Billionaires - #142 Alisher Usmanov Forbes. 8.3.2007. Arkistoitu 12.12.2007. Viitattu 1.9.2007. (englanniksi)
