Eero Ilmari Sutinen
Eero Ilmari Sutinen (12. heinäkuuta 1892 Kontiolahti – 11. joulukuuta 1947 Turku)[1] oli Turun asemakaava-arkkitehti, joka suunnitteli myös Käpylän kirkon ja seurakuntasalin.[2][3]
Ilmari Sutisen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Pekka Sutinen ja Alexandra Albertina Bruun ja puoliso vuodesta 1926 Aino Inkeri Mönkkönen. Sutinen tuli ylioppilaaksi 1911 ja valmistui arkkitehdiksi 1917. Opintomatkoja hän teki Skandinaviaan, Itämeren maihin ja Keski-Eurooppaan. Sutinen toimi Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräisenä arkkitehtina 1918–1919.[2] Turun asemakaava-arkkitehti hän oli vuodesta 1925 Bertel Jungin jälkeen,[4] Harald Andersinin jäätyä virkaan valitsematta.[5] Sutisen jälkeen virkaan valittiin Olavi Laisaari.[6]
Suunnittelutöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asemakaavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vasaramäen Huvilankadun ja Kuusikujan alueen asemakaava 1927, jonka mukaan on rakennettu korkeaharjaiset paritalot.[7]
- Mäntymäen vuokra-alueiden jakosuunnitelma 1927. Muutettu asemakaavaksi 1934.[8]
- Raunistulan asemakaavanmuutokset mm. kansakoulun ja Tampereentien rakentamiseksi 1928.[9]
- Vartiovuoren toteutumattomat asemakaavaehdotukset 1929, joissa Käsityöläismuseon alue olisi tuhottu[6]
- Makasiinikorttelien toteutumaton järjestelyehdotus 1929, joka vahvistettiin asemakaavaksi 1934. Paikalla nykyisin Turun kaupunginteatteri ja valtion virastotalo.[10]
- Stålarminkatu 27–33 asemakaavanmuutos vuonna 1932, jossa korttelin muoto säilytettiin, mutta rakentamistapaa muutettiin funktionalistisemmaksi kuin aiemmassa Jungin asemakaavassa.[6]
- Lonttisten asemakaava 1933.[9]
- Turun Kauppatorin vuoden 1933 asemakaava, joka korvattiin uudella vuonna 2002.[6]
- Nummen pääosin toteutumaton asemakaava 1936. Toteutuneita katuja ovat mm. Nummenpuistokatu, Suntiontie, Hakapellonkatu ja Töykkälänkatu.[9]
- Ojarinteen (V kaupunginosa) asemakaava 1936.[6]
- Kupittaan ruotsalaistaloalueen asemakaavat 1940 ja 1941.[7]
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eero Ilmari Sutinen, Turun hautausmaa, Turku, hautatunnus 01.01U.01.05.06.22 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 21.8.2024.
- 1 2 3 Aikalaiskirja 1934, s. 655 (Viitattu 23.12.2018)
- ↑ Kaksi kirkkoa Käpylä-lehti 7/2010, 22.9.2010, s. 8. (Viitattu 23.12.2018)
- ↑ Bertel Jung. Arkkitehtuurimuseo. (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 23.12.2018)
- ↑ Turun asemakaava-arkkitehdin virka. Helsingin Sanomat, 8.5.1925, s. 6.
- 1 2 3 4 5 Kupila, Sanna & Söderström, Marita: Turun katuja ja toreja - Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään, s. 115, s. 115, 128–133. Turun museokeskus, 2011.
- 1 2 Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 91, 233. Kustantaja Laaksonen, 2013.
- ↑ Laaksonen, Mikko: Turun puutalot, s. 118. Kustantaja Laaksonen, 2016.
- 1 2 3 Laaksonen, Mikko: Turku - Historialliset kaupunkikartat, s. 148-149, 159, 185. Atlasart, 2018. ISBN 978-952-5671-93-3
- ↑ Saarinen, Samuli: Asemakaavanmuutos Uusi Konserttitalo 22.12.2020. Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala. Viitattu 6.4.2025.
