Miehittämätön ilma-alus

Miehittämätön ilma-alus (engl. unmanned aerial vehicle, UAV) eli lennokki on ilma-alus, jossa ei ole lentäjää.
Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä drooni tai drone[1]. Lennokkeja eli drooneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.[2]
Siviilikäytössä lennokkeja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. Sotilaskäytössä lennokki saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.[2]
Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vuosina 1917 ja 1918. Yhdysvalloissa kehitettiin vuonna 1918 kauko-ohjattava ilmatorpedo nimeltä Kettering Bug.lähde?[3]
Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi (engl. Target drone). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti radio-ohjauksella, mutta käytössä on myös itsenäisesti autopilotin avulla lentäviä malleja.lähde?
Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.lähde?
Droonin historia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2 416 drooneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3 073 droonia. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on droonin lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset.[4]
Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä drooneja pääkaupunkiseudun ensihoidossa keväällä 2023. Euroopan komission rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. VTT arvioi, että miehitettyjä droonilentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.[5][6]
Avoin-luokan droonit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa
Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle 25 kg painavat ja alle 120 m korkeudessa lentävät droonit. Drooneilla lentäminen on jaettu kolmeen alakategoriaan (A1 – A3) toimintaympäristön mukaan, ja droonit on luokiteltu C-luokituksin. Jokaisella luokalla on omat erityisvaatimukset drooneille ja kauko-ohjaajille. Tehdasvalmisteisen droonin tulee olla myös CE-merkitty. Avoin-luokan droonilla ei saa lentää väkijoukkojen yli, ja droonin suurin sallittu nopeus on 19 m/s.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Drone vai drooni? Kielikello. 3/2018. Viitattu 26.12.2019.
- 1 2 Annika Martikainen: Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit 9/2020. 24.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (suomeksi)
- ↑ A Brief History of Drones Imperial War Museums. Viitattu 17.4.2026. (englanniksi)
- ↑ Vuoden kuluttua eivät dronet enää ilman lupia lentele – uusi EU-asetus vaatii lennättäjiltä kurssin ja tentin www.iltalehti.fi. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ Tulevaisuudessa droonit voivat lennättää onnettomuuspaikalle tarvikkeita ja jopa ensihoitajan Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2021.
- ↑ Ensihoito, Helsingissä testataan keväällä 2023 droneja ensihoidon tukena Helsingin Sanomat. 11.5.2021. Viitattu 21.9.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huffington post: Drone lobbying companies
- IMINT imagery intelligence (Arkistoitu – Internet Archive)
- "Human Pilots: Who Needs 'Em?" – Wired
- AUVS International Aerial Robotics Competition (Arkistoitu – Internet Archive)
- UAVMarketSpace UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs.
- Mahon, Tim: "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News
- Sata vuotta yksin taivaalla - Robottien sota ei ole uusi asia, Suomen Sotilas 6, 2010