Siirry sisältöön

Agyrion

Wikipediasta
Agyrion
Ἀγύριον
Sijainti

Agyrion
Koordinaatit 37°39′22″N, 14°31′33″E
Valtio Italia
Paikkakunta Agira, Enna, Sisilia
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Sikelia
Aiheesta muualla

Agyrion Commonsissa

Agyrion (m.kreik. Ἀγύριον, lat. Agyrium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Agiran kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agyrionin kaupunki sijaitsi Sisilian itäisissä keskiosissa Hennan eli Ennan ja Kentoripan välillä, ja oli 18 roomalaista mailia eli noin 27 kilometriä koilliseen edellisestä ja 12 mailia eli noin 18 kilometriä länteen jälkimmäisestä.[3][6][7] Kaupunki oli rakennettu jyrkän ja korkean kukkulan huipulle. Sen korkeus on 824 metriä merenpinnasta laskettuna.[2][3] Kaupunki sijaitsi täsmälleen samalla paikalla kuin nykyinen Agira.[2]

Agyrionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Agyrinaia (Ἀγυριναία). Sen tarkkaa kokoa ei tunneta, mutta sen sanotaan olleen suurikokoinen. Etelässä se ulottui laajimmillaan Khrysas (nyk. Dittaino) -joelle saakka. Agyrionin pohjoispuolella virtasi Kyamosoros (nyk. Salso) -joki. Agyrionin kautta kulki tie, joka yhdisti Sisilian sisäosan rannikolla olleeseen Kataneen. Toinen tie johti etelään Morgantinaan.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agyrionia pidettiin yhtenä Sisilian vanhimmista kaupungeista, ja asukkaiden myyttisten perimätietojen mukaan Herakles kulki kaupungin kautta kymmenennen urotyönsä eli Geryonin karjan noutamisen aikana. Hänet otettiin siellä vastaan jumalallisilla kunnianosoituksilla, ja hän perusti erilaisia pyhiä menoja, joita noudatettiin vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[2][3][8]

Agyrionin lyömä raha, n. 344–336 eaa. Kuvituksessa nuorekas Herakles ja kirjoitus ΑΓΥΡΙΝΑΙΟΝ, Agyrinaiōn, ”agyrionlaisten [polis]”, sekä ihmispäinen härkä ja kirjoitus ΠΑΛΑΓΚΑΙΟΣ, Palagkaios.

Historiallisesti tarkasteltuna Agyrion vaikuttaa olleen sikulilaista alkuperää ollut kaupunki, eikä sinne perustettu kreikkalaista siirtokuntaa. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 404 eaa., jolloin sitä hallitsi tyrannina Agyris, joka oli ystävyyssuhteessa ja liitossa Syrakusan tyranni Dionysioksen kanssa ja avusti tätä eri tilanteissa.[3] Agyriin arvellaan olleen hellenisoitunut Sisilian ei-kreikkalaisen alkuperäisväestön edustaja.[1] Agyris laajensi valtansa useisiin naapurikaupunkeihin ja sisämaan linnoituksiin, niin että hänestä tuli Sisilian mahtavin hallitsija Dionysioksen jälkeen, ja kerrotaan, että Agyrionin kaupunki oli tuohon aikaan niin rikas ja asukasluvultaan suuri, että siellä oli ainakin 20 000 kansalaista.[3][9] Kaupunki löi omaa pronssirahaa 400- ja 300-luvuilla eaa.[1]

Kun karthagolaiset hyökkäsivät Magon johdolla ensimmäisessä puunilaissodassa vuonna 393 eaa., Agyris pysyi uskollisena Dionysioksen liittolaisena ja antoi ratkaisevaa apua karthagolaisia vastaan.[3][10] Tämän jälkeen Agyriksestä tai hänen kaupungistaan ei enää kuulla mitään Dionysioksen valtakaudella, mutta vuonna 339 eaa. Agyrionia hallitsi tyranni nimeltä Apolloniades, jonka Timoleon pakotti luopumaan vallastaan. Asukkaat julistettiin nyt syrakusalaisiksi kansalaisiksi, ja ilmeisesti heidät siirrettiin Syrakusaan. Agyrioniin Timoleon asutti 10 000 uudisasukasta, jotka saivat maaosuuksia sen laajalla ja hedelmällisellä alueella, ja itse kaupunkia kaunistettiin teatterilla ja muilla julkisilla rakennuksilla.[2][3][11]

Agyrionista löydettyä keramiikkaa. Ennan arkeologinen museo.

Myöhemmin Agyrion joutui Akragaan tyrannin Fintiaan alaisuuteen, mutta oli ensimmäisiä kaupunkeja, jotka vapautuivat hänen vallastaan. Jonkin aikaa myöhemmin agyrionlaiset olivat ystävällisissä väleissä Syrakusan kuninkaan Hieron II:n kanssa, mistä hyvästä he saivat palkinnoksi puolet Ameselonin kaupungin alueista.[3][12]

Roomalaisvallan alaisuudessa Agyrion säilyi kukoistavana ja vauraana yhteisönä, ja Cicero mainitsee sen yhtenä Sisilian merkittävimmistä kaupungeista. Sen vauraus johtui pääasiassa sen seudun vehnäpeltojen hedelmällisyydestä: ennen Verresin saapumista alueella oli 250 sopimusviljelijää (aratores), mutta Verresin preettorinviran aikaiset verotukset vähensivät määrän kahdeksaankymmeneen.[3][13][14]

Historioitsija Diodoros Sisilialainen oli kotoisin Agyrionista, ja on säilyttänyt meille useita tietoja kotikaupungistaan. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Agyrinaios (Ἀγυριναῖος), myöhemmin latinaksi Agyrinensis.[3]

Agyrion mainitaan vain harvoin enää tätä myöhemmissä antiikin ajan lähteissä. Plinius vanhempi luettelee sen Sisilian civitas stipendaria -kaupunkien eli verovelvollisten kaupunkien joukossa, ja kaupungin nimi esiintyy myös Klaudios Ptolemaioksella ja itinerariumeissa.[3]

Keskiajalla paikasta tuli kuuluisa pyhän Filippuksen kirkosta, jossa oli ihmeitätekevä alttari ja josta nykyisen Agiran aiemmin käytetty nimi San Filippo d'Argirò on peräisin. Tämän ansiosta siitä tuli saarella merkittävä pyhiinvaelluspaikka.[3][15]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agyrionin teatterin pohjakaava suhteessa eräisiin nykykaupungin rakennuksiin.

Agyrionin kaupunki oli linnoitettu muureilla ja sillä oli akropolis.[1] Kaupungin jäänteistä tiedetään arkeologisesti vain vähän, ja siellä olleet rakennukset tunnetaan pääasiassa Diodoroksen kirjallisesta kuvauksesta. Hänen mainitsemansa monumentit liitettiin joko Herakleen tai Timoleonin nimiin.[2] Hänen mainitsemistaan lukuisista rakennuksista on löydetty vain vähäisiä jäännöksiä.[3]

Diodoroksen mukaan Agyrionissa säilytettiin lukuisia muistomerkkejä Herakleen väitetystä vierailusta: hänen härkiensä jalanjälkiä näytettiin yhä kalliosta, ja siellä olleen järven tai altaan, jonka ympärysmitta oli neljä stadionia, uskottiin olleen hänen kaivamansa. Kaupungin lähistöllä ollut temenos eli pyhä lehto oli pyhitetty Geryonille ja toinen Iolaokselle, jota pidettiin erityisen kunnioitettuna, ja kaupungissa vietettiin vuotuisia juhlia ja uhreja sekä tämän heeroksen että itse Herakleen kunniaksi.[2][3][16]

Timoleonin nimiin Diodoros laittoi laajan rakennusohjelman.[2] Hän rakennutti kaupunkiin sen muurin sekä useita temppeleitä, buleuterionin ja agoran sekä kreikkalaisen teatterin, jota Diodoros piti Sisilian hienoimpana Syrakusan teatterin jälkeen; se sijoitetaan nykyisen San Pietron kirkon paikalle.[1][2][3][17][18] Diodoros mainitsee myös kaupunginmuurin torneineen sekä pyramidein koristellut haudat.[2] Louhosten, joista saatiin kiviä Meteres-temppeliin, arvellaan sijainneen nykyisessä Frontén kaupunginosassa.[2]

Timoleonia edeltäneestä asutuksesta ei tiedetä juuri mitään. Kukkulan huipulta on löydetty 500-luvun eaa. jälkipuoliskolle ajoitettu kattotiili, joka saattaa olla peräisin pienestä temppelistä. Tiedot roomalaisaikaisesta Agyrionista ovat yhtä rajoittuneet.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”7. Agyrion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AGYRION (Agira) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Smith, William: ”Agyrium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Agyrium Pleiades. Viitattu 6.11.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Agyrium (Sicily) 49 Agira - Αγύρινα ToposText. Viitattu 6.11.2025. (englanniksi)
  6. 1 2 ”47 F3 Agyrium”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  7. ↑ Tabula Peutingeriana, Itinerarium Antonini Augusti, s. 93, antaa virheellisesti vain kolme mailia ensin mainitulle etäisyydelle.
  8. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.24.
  9. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.9, 14.78, 14.95.
  10. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.95–96.
  11. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.82–83.
  12. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 22, Exc. Hoesch. s. 495, 499.
  13. ↑ Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 3.18, 27–31, 51, 52.
  14. ↑ Lewis, Charlton T. & Short, Charles: ărātor A Latin Dictionary. 1879. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  15. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8 14; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.13
  16. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.4, 4.24.
  17. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.83.
  18. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Agyrion Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Agyrion&oldid=23801341”